Refleksologinen vauvahieronta

Katarina Byström on antanut refleksologista vauvahierontaa 25 vuotta. Hierontamuoto perustuu kokokehonvyökyketerapiaan.

Kuka hyötyy hieronnasta?

Katarina kertoo että on usein vanhempia joilla on tyytymättömiä vauvoja, jotka ottavat yhteyttää häneen. Kyse  voi olla vauvoista jotka itkevät paljon, joilla on vaikeuksia rauhoittua ja paljon mahakipuja. Hän korostaa että vauvalla ei ole pakko olla mitään erikoisongelmia, kaikki vauvat voivat hyötyä hieronnasta. Kosketus vaikuttaa kehoon positiivisesti. Hieronnan aikana muun muassa oksitosiini ja endorfiineja vapautuu kehossa ja henkilö joka suorittaa hieronnan voi tunnistaa nämä hormonit ja tuntea olonsa rauhallisemmaksi.

Katarina kertoo että ennenaikaiset vauvat voi hyötyä paljon tästä hieronnasta. Hän sanoo että hieronta voi olla virkistävää niille. Lisäksi tämä hieronta tehoaa vahvustuskykyä ja myös motorisen ja henkisen kehityksen.

Kiintymissuhde äidin/isän ja lapsen välillä voi parantaa ansiosta hieronta. Jos synnytyksellä on ollut pakko käyttää imukuppia tai keissarileikkausta, kiintymissuhde voi joskus olla vaikeampi, silloin tällainen vauvahieronta on hyvä tapa saada kiintymissuhde toimimaan. Naiset joka kärsivät synnytysmasennusta voivat antaa hierontaa vauvalle ja hyötyä parantuneesta suhteesta ja kiintymyksestä lapseen.

Vauvahieronta parantaa aineenvaihduntaa, mahan toimintaa ja puhdistaa kehon.

Hieronta ei ole vain vauvoille joilla on mahakipuja ja levottomuuksia, se voi olla todella hyvä yleinen tuki, kiva piristys arkipäivään ja auttaa vanhempia saada rutiineja.

Katarina opettaa hieronnan niin että vanhemmat voivat tehdä sen kotona.

Koko perhettä tulee usein ensimmäisiin tapaamiseen ja Katarina suosittelee  puuttumaan asiaan mahdollisimman pian jos vanhemmat huomaavat että vauvalla on mahaongelmia ja itkee paljon.  Hierontaa voi antaa jo siinä vaiheessa kun vauva on 3 viikon iässä. Katarina kertoo että usein voidaan nähdä eroa vauvan mielialassa jo kahden hoitokerran jälkeen ja hän suosittelee että perhe tulee ainakin kaksi kertaa hoidolle.

Ensimmäinen käynti:

Ensimmäisellä käynnillä Katarina laatii kokonaiskuvan perheestä. Hän menee läpi raskauden, miten äiti on voinut raskauden aikana, miten synnytys meni ja äidin perussairauksia. Sitten he menevät läpi miten vauva on voinut synnytyksen aikana ja sen jälkeen synnytysosastolla.

Jos kyse on vauvasta, jolla näyttää olevan mahakipuja tai joka itkee paljon, he yhdessä yrittävät päästä asian ytimeen. Milloin vauva itkee eniten? Millainen vuorokausirytmi on? Katarina korostaa että alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla ei ole kiinteä vuorokausirytmiä, vaan se on enemmän läpimeno siitä, miltä päivä yleensä näyttää. He käyvät läpi jos vauva oksentaa paljon ja miltä ulosteet näyttävät. Joskus Katarina huomaa että voi olla kyse allergiasta tai infektiosta ja silloin hän Aina ohjaa vanhempia  lääkäriin vastaanotolle.

Jos äiti imettää kokonaan, äidin ruokavalio käydään läpi ja katsotaan jos on olemassa ruokaa, jota voitaisiin jättää pois, esimerkiksi kaali, munat, kahvi ja suklaa voivat aiheuttaa vatsakipuja. Jos vauvalla on paljon vatsaongelmia, vatsa voi saada helpotusta äidin ruokavalion avulla. Kaikki vauvat eivät reagoi äidin ruokavalioon, mutta jotkut reagoivat voimakkaammin kuin toiset. Kun vauva on kolme kuukautta vanha äiti voi aloittaa pikku hiljaa kaalin ja suklaansyömisen ja katsoa miten vauva reagoi.

Katarina suosittelee myös maitohappobakteerieja vauvalle ja magnesiumia äidille. Hän tarjoaa yleistä neuvontaa asiakkaille ja voi esimerkiksi yrittää auttamaan hyvin unirytmin saamisessa.  

Miksi joillakin vauvoilla on enemmän vatsakipuja kuin toisilla?

Tutkimukset ovat näyttäneet että vagushermolla  voi olla vaikutus. Jos synnytyksellä on käytetty imukuppia, tai jos vauva on vinossa äidin mahassa, vauva usein saa vatsaongelmia.  Katarinan omien näkemysten mukaan (25 vuotta kokemusta vauvahieronnasta) on usein vauvoja, jotka ovat kokeneet enemmän stressiä synnytykseen/ kokeillut kortisoolia, jotka saavat vatsanongelmia. Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla on kehittymätön maha- ja suolikanava. Joskus vauvat, jotka ovat syntyneet keisarileikkauksilla on enemmän ongelmia vatsan kanssa, koska ne eivät ovat alistuneet äidin bakteerit syntymän aikana ja niiden on rakennettava mikrobikasvusto tyhjästä.

Toinen käynti:

Tällä kertaa Katarina opettaa hierontaohjelman. Kun vanhemmat ovat tottuneet hierontaan, itse hierontaohjelmaa kestää 30 minuuttia. Hän huomauttaa että jos vauva on erittäin tyytymätön on mahdollista tehdä vain osa hieronnasta ja vanhempien ei aina tarvitse tehdä koko ohjelmaa.

Katarina tiedottaa vanhemmille kehon eri alueista/vyöhykkeistä ja miten niiden hierominen vaikuttaa kehoon.

Reaktioita voi esiintyä hoidon jälkeen esimerkiksi vauvan käsissä ja jalassa, ne voi tuntua kylmiltä ja vauvat voivat saada hikkaa tai pierreskellä enemmän. Uloste voi myös vaihtaa väriä tai olla liukasta ja sitä voi tulla runsaaminen. Puhdistus ei ole vaarallinen vauvalle.

Katarina kertoo että hieronnan voi vaikuttaa vauvan uneen positiivisesti, antaa lapsen enemmän rauhaa ja hiljaisuutta ja voi auttaa nukahtamaan helpommin.

Katarina kannustaa vanhempia ottamaan yhteyttä häneen ja kertomaan hänelle miten tilanne edistyy. Jos heillä on jotain kysyttävää he ovat aina tervetulleita ottamaan yhteyttä häneen.

Milloin ei saa antaa hierontaa?

Älä antaa vauvahieronta jos vauvalla on vaikea infektio, kuumetta tai syö antibiootteja!

Yhdessäoloa vauvan kanssa

Hierontaa voidaan käyttää koko lapsuudessa esimerkiksi vilustuminen aikana, unihäiriötapauksissa, kasvukipujaen lievittämiseen, rentoutumiseen tai tapana saada kontaktia ja vuorovaikutusta vauvalla . ”Vauvahieronta tulee hauska tapa seurustella vauvan kanssa” Katarina kertoo, erityisesti isille, jotka eivät koe samaa läheisyyttä kuin imetys antaa äidille. Hieronnasta erityisesti kivaa ja erikoista jos apuna käytetään eri riimejä ja lastenlorjua.