Mutta nyt kuitenkin olin kurssilla. Ja voi että kun nautin ! Sain olla omissa ajatuksissani, keskustella puuhasteluni aikana muiden kurssilaisten kanssa samoista aiheesta ja mielenkiinnon kohteista. Olla hiljaa jos siltä tuntui, tai olla tekemättä jos siltä tuntui. Kaikkihan oli vain minusta itsestä kiinni ja kenellekkään muulle en työtäni tehnyt tai ollut tulosvastuussa. Se vapaus, hetki ja nautinto käsillä tekemisestä oli suunnaton.
Käsillä tekeminen on ollut minulle aina luontaista ja pidän siitä todella. Muutamia koulutuksiakin on sille perustalle rakenettu ja lisä koulutuksia elämänkokemuksen myötä hyväksi havaittu.
Sairastuttuani reumaan vähän päälle 20-vuotiaana, sain todella kokea sen, miten tärkeää mielekäs tekeminen meille jokaiselle on. Tunsin ja koin kehossani ja mielessäni miten kadotan itseni, mikäli en saa olla hyödyllinen, tarpeellinen ja osata jotain. Siitä lähtikin kiinnostukseni toimintaterapiaan jonka ytimessä on mielekäs toiminta. Kun ihminen saa tehdä sitä mistä nauttii, voi hän hyvin.
Tätä ajatusta yritän työssäni noudattaa, vaikka tämä hektinen maailma kaikkine vaatimuksineen ei siitä helppoa tee.
Mutta, eipäs synkistellä. Palataan lauantai päivään ja jouluisiin askarteluihin. Muistellaan asioita, hetkiä, tapahtumia, värejä, ääniä, ihmisiä, paikkoja, ihan mitä vain millä on merkitystä meille ja hengitellään hetki ihan rauhassa. Lopuksi voisi vaikka päättää mitä IHANAA tekisinkään viikonloppuna, tai miksipä ei heti huomenna:)
Rauhallista Joulun odotusta :) kuvassa -"Petteri Punakuono"
Rauhallista Joulun odotusta :) kuvassa -"Petteri Punakuono"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti